Lyhyt tarina,Maailma,Oikea vs. väärä
Kaverini Mikko oli lomilla armeijasta, ja kutsuin hänet luokseni kahville. Kaikki meni hyvin, vaikka kahvi olikin pahaa. Sitten hän tekikin jo lähtöä, mutta eteisessä hän huomasi pöydällä lojuvan Pandan polku -lehden. -Pandan polku, hän hymähti. -Luetko sitä? Pudistin päätäni. -Se tulee postissa kuukausittain, vaikken tilannut sitä. Unohdan sen aina pöydälle. -Tulee? Muuten vain vai oletko…? …
Olen nyt kolme päivää jaksanut vääntää itseäni kurittamalla ja pakottamalla jonkinlaisia fiktiivistä tarinantynkää sisältäviä tarinoita tai tarinanpätkiä. Tänään mitään ei tullut mieleen, ja ajattelinkin pitää ns. välipäivän, joka toivottavasti jää ainoaksi vähään aikaan. Tänään voin pohtia, millaisena kirjoittajana näen itseni. Sitä onkin sitten kiva lukea myöhemmin, vaikka parin vuoden päästä. Alle listaan luettelona asioita, joita …
elokuva, itsetutkiskelu, kirja, kirjailija, kirjoitustaito, pohdinta
Lyhyt tarina,Rakkaus,Sota,Suru
Oli niitä päiviä, jolloin kirjoittaminen sujui kuin tanssi. Ja minä en osannut tanssia. Sormeni koettivat vuoroin valssia ja foxtrotia näppäimistöllä kompastellen, epäröiden ja antaen jonkin kummallisen jutun johdattaa niitä. Mutta se jokin ei ollut mielikuvitus, sillä vaikka sanat, jotka ilmestyivät ruudulle pitkän pohdinnan jälkeen, olivatkin fantastisia, niistä puuttui henki. Niinä päivinä koetin usein lähteä kävelylle …
arpi, katumus, nuoruus, rakkaus, sota, tarina, vaari, vanhuus
Jos Harry joskus sanoi itseään asiantuntijaksi, mitä en kylläkään koskaan kuullut hänen sanovan, hän olisi varmaan kuvaillut itseään naisten ja ranskalaisten viinien ekspertiksi. Sen perusteella, miten hyvin tunsin hänet, olisi hän varmaan aloittanut kerskailunsa seuraavanlaisesti: “Minähän en mistään mitään tiedä, mutta jos joitakin asioita pitäisi valita erityisosaamisekseni, niin ne olisivat varmaan ranskalaiset viinit ja synti. …
Keskeneräinen kokeilu,Maailma,Rakkaus
Hänen silmänsä kimmelsivät kynttilän valossa, ja tarjoilija toi meille proseccoa. Hän hymyili valkoisen naamarinsa takaa hiukan, eikä naamari peittänyt hänen suutaan tai silmien siristystä. “Mitä tämä on?” hän kysyi, ja Johanna reagoi nopeasti vastaamaan: “Prosecco? Venetsialaisten samppanjaa. Iljettävän makuista. Kippis.” Koko pöytäseurueemme nosti maljan Venetsialle. Joimme. Kolme meistä irvisti. Kolme näytti nauttivan. Seitsemäs naamari ilmestyi …